Oletko haaveillut matkasta Afrikkaan, mutta safarit eivät kiinnosta sinua. Haluatko kokea jotain ainutlaatuista ja ihmeellistä. Etiopia on silloin oikea paikka sinulle. Etiopiassa sinulla on mahdollisuus tutustua tuliperäiseen Pohjois-Etiopiaan ja vehreään Eteläiseen-Etiopiaan. Näin me teimme meidän reppureissullamme, joka oli yksi unohtumattommista matkoistani koskaan. Tämä blogi kertoo matkamme ensimmäisestä osuudesta, eli Danakilin autiomaasta pohjois-Etiopiassa. Ja muista katsoa seikkailusta video alla olevasta linkistä.
Danakilin autiomaa sijaitsee pohjois-Etiopiassa ja on lähellä Eritrean rajaa. Autiomaa sijaitsee 100 metriä merenpinnan alapuolella ja se on yksi maailman kuumimmista paikoista. Päivän keskilämpötila on ympäri vuoden 40 celsiusastetta ja saatta nousta jopa yli 60 celsiusasteeseen.
Teimme omatoimimatkan Afrikkaan ja lensimme Suomesta Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, josta jatkolentomme lähti pohjoiseen Mekelen kaupunkiin. Olimme varanneet ennakkoon paikallisesta matkanjärjestäjältä kolmen päivän kierroksen Danakilin autiomaassa. Autiomaassa liikuimme maastoautolla ja kävellen.
VAELLUS ERTA ALEN HUIPULLE
Danakilin autiomaassa on kaksi tulivuorta. Erta Ale on niistä kuuluisampi. Tulivuorten erikoisuutena on niisä vapaasti virtaavat laavavirrat. Saavuimme Erta Alen tulivuoren juurelle ensimmäisen matkapäivän iltana. Vaellus tulivuorelle tehdään öisin, polttavan kuumuuden takia. Auringonlaskettua autiomaassa oli edelleen erittäin lämmintä.
Kaksi viikkoa ennen matkaamme tulivuoren rinteelle oli ammuttu kuoliaaksi kaksi turistia. Erta Alella on ammuttu turisteja aikaisemminkin ja kuolon uhreilta ei ole vältytty. Tämä toi oman lisä jännityksen vaellukselle. Vaelluksella käytimme otsalamppuja ja olimme helppo maalitaulu pimeällä vuorenrinteellä.
Pääsimme tulivuoren huipulle hengissä. Vaellus huipulle kesti noin kolme tuntia. Olimme huipulla puolen yön aikaan. Näky tulivuorelle oli aivan huikea. Näimme savun seasta useita kertoja kuinka laavavirrat hyppivät ja loistivat keltasen ja oransin väreissä. Laava pitää myös erikoista ääntä, jota on vaikeaa kuvata sanoilla. Mutta siinä äänessä oli jotain maagista. Tulivuoresta pääsi ajoittain karkuun paksu höyrypilvi. Höyrypilven sisälle jouduttua hengitys salpaantui. Kun höyrypilvi meni ohi, alkoi hengitys taas kulkemaan. On todella erikoinen tunne kun hengitys ei kulje. Se ei itseasiassa tuntunut ollenkaan pahala. Ei ollut kipuja, eikä muitakaan epämiellyttäviä tuntemuksia. Se ei oikeastaan tuntunut miltään.
Yövyimme Erta Alen huipulla maakupusseissa maaten tähtitaivaan alla. Tähtitaivas joka avaitui silmiemme edessä oli hienoin minkä olin nähnyt. Taivas oli täynnä kirkkaita pisteitä, eikä mustaa avaruutta ollut juurikaan havaittavissa. Linnunrata erottui hienosti ja oli jännä ajatella, että mekin olemme jossain linnunradan reunalla. Taivaalla oli havaittavissa tähdenlentoja jatkuvasti, joita näki useita minuutissa. Aamulla lähdimme pimeässä vaeltamaan takaisin autolle ja saavuimme perusleiriin takaisin auringon noustessa.
DALLONIN VÄRILOISTO
Matkamme toisena päivänä saavuimmu Dallonin alueelle Danakilin autiomaassa. Alueella maankuori on niin ohut, että paineen ja kuumuuden liottamat mineraalit työntyvät maanpintaan. Alueella on aivan upea väriloisto, kun eri mineraalit värjäävät alueen keltaisen ja punaisen, sekä vihreän ja muiden värien erikoiseen balettiin. Maan sisältä pulppuaa kiuhuvaa vettä ja rikin haju on alueella erityisen voimakas.
Dallonin olosuhteita on verrattu usein Marssin olosuhteisiin. Alueella olevista kuumista lähteistä pulppuaa ilmaan 100 asteista vettä ja myrkyllisiä kaasuja. Dallonin maaperä ja vesi on poikkeuksellisen happamaa. Alue on happamin alue maailmassa, josta elämää on löytynyt. Tämä on antanut tutkijoille toivoa, että elämää voi kehittyä maailmankaikkeudessa äärinmäisistä olosuhteista huolimatta.
Kukkulan toiselta puolelta näkyi laaja tasonko, jonka toisessa päässä on Eritrean raja. Aseistetut vartijat kielsivät menemästä kukkulan toiselle puolelle, koska aseistetut joukot saattavat ampua sieltä. Danakilin autiomaassa, meillä oli koko ajan aseistetut vartijat mukana, eikä alueelle kannata tulla ilman viralliselta matkanjärjestäjältä varattua matkaa.
SUOLAKAIVOS JA SUOLAJÄRVI
Aavikon merkittävin luonnonvara on suola, jota pumpataan suolajärvestä ja louhitaan suola-aavikolta. Afar-kanssa on louhinut suolaa alueelta jo satojen vuosien ajan ja kuskannut sitä valtavilla kamelikaravaaneilla kansainvälisille markkinoille.
Suolaa louhitaan aavikolla äärinmäisissä olosuhteissa ja se voi olla hengenvaarallista. Kävin itsekin kokeilemassa suolanlouhintaa ja se oli erittäin raskasta. Suolakokkareet olivat myös yllättävän painavia, vaikka ne näyttivät huokoisalta rakenteelta.
Suolalaatat hakataan maasta irti kirveillä. Irronneet laatat muotoillaan taltoilla ja sidotaan naruilla kameleiden selkään. Pisimmillään kamelikaravaanit olivat satoja metrejä pitkiä ja yksi kameli saattoi kantaa jopa kymmeniä suolalaattoja.
MITÄ REISSUSTA JÄI KÄTEEN
Vaikka olen matkaajan urallani kiertänyt jo puolet maapallon maista omatoimimatkoilla, löytyy silti joukosta edelleen helmiä. Pohjois-Etiopia ja Danakilin autiomaa olivat suorastaan sykäyttäviä paikkoja. Tämä oli jotain aivan erilaista mitä olen aikaisemmilla reissuillani nähnyt. Autiomaa oli samaan aikaan, sekä eksootinen ja vaarallinen, joka antoi kokeneellekin matkustajalle uusia elämyksiä. Voin suositella Etiopiaa ja Danakilin autiomaata kaikille huikeita elämyksiä ja eksoottisia seikkailuja haluaville.
Ja muista katsoa videoni seikkailusta. Laita blogi ja Youtube kanava tilaukseen. Mikäli sinulla on jotain kysymyksiä, niin mielelläni vastailen niihin.
Danakilin autiomaa sijaitsee pohjois-Etiopiassa ja on lähellä Eritrean rajaa. Autiomaa sijaitsee 100 metriä merenpinnan alapuolella ja se on yksi maailman kuumimmista paikoista. Päivän keskilämpötila on ympäri vuoden 40 celsiusastetta ja saatta nousta jopa yli 60 celsiusasteeseen.
Teimme omatoimimatkan Afrikkaan ja lensimme Suomesta Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, josta jatkolentomme lähti pohjoiseen Mekelen kaupunkiin. Olimme varanneet ennakkoon paikallisesta matkanjärjestäjältä kolmen päivän kierroksen Danakilin autiomaassa. Autiomaassa liikuimme maastoautolla ja kävellen.
VAELLUS ERTA ALEN HUIPULLE
Danakilin autiomaassa on kaksi tulivuorta. Erta Ale on niistä kuuluisampi. Tulivuorten erikoisuutena on niisä vapaasti virtaavat laavavirrat. Saavuimme Erta Alen tulivuoren juurelle ensimmäisen matkapäivän iltana. Vaellus tulivuorelle tehdään öisin, polttavan kuumuuden takia. Auringonlaskettua autiomaassa oli edelleen erittäin lämmintä.
Kaksi viikkoa ennen matkaamme tulivuoren rinteelle oli ammuttu kuoliaaksi kaksi turistia. Erta Alella on ammuttu turisteja aikaisemminkin ja kuolon uhreilta ei ole vältytty. Tämä toi oman lisä jännityksen vaellukselle. Vaelluksella käytimme otsalamppuja ja olimme helppo maalitaulu pimeällä vuorenrinteellä.
Pääsimme tulivuoren huipulle hengissä. Vaellus huipulle kesti noin kolme tuntia. Olimme huipulla puolen yön aikaan. Näky tulivuorelle oli aivan huikea. Näimme savun seasta useita kertoja kuinka laavavirrat hyppivät ja loistivat keltasen ja oransin väreissä. Laava pitää myös erikoista ääntä, jota on vaikeaa kuvata sanoilla. Mutta siinä äänessä oli jotain maagista. Tulivuoresta pääsi ajoittain karkuun paksu höyrypilvi. Höyrypilven sisälle jouduttua hengitys salpaantui. Kun höyrypilvi meni ohi, alkoi hengitys taas kulkemaan. On todella erikoinen tunne kun hengitys ei kulje. Se ei itseasiassa tuntunut ollenkaan pahala. Ei ollut kipuja, eikä muitakaan epämiellyttäviä tuntemuksia. Se ei oikeastaan tuntunut miltään.
Yövyimme Erta Alen huipulla maakupusseissa maaten tähtitaivaan alla. Tähtitaivas joka avaitui silmiemme edessä oli hienoin minkä olin nähnyt. Taivas oli täynnä kirkkaita pisteitä, eikä mustaa avaruutta ollut juurikaan havaittavissa. Linnunrata erottui hienosti ja oli jännä ajatella, että mekin olemme jossain linnunradan reunalla. Taivaalla oli havaittavissa tähdenlentoja jatkuvasti, joita näki useita minuutissa. Aamulla lähdimme pimeässä vaeltamaan takaisin autolle ja saavuimme perusleiriin takaisin auringon noustessa.
DALLONIN VÄRILOISTO
Matkamme toisena päivänä saavuimmu Dallonin alueelle Danakilin autiomaassa. Alueella maankuori on niin ohut, että paineen ja kuumuuden liottamat mineraalit työntyvät maanpintaan. Alueella on aivan upea väriloisto, kun eri mineraalit värjäävät alueen keltaisen ja punaisen, sekä vihreän ja muiden värien erikoiseen balettiin. Maan sisältä pulppuaa kiuhuvaa vettä ja rikin haju on alueella erityisen voimakas.
Dallonin olosuhteita on verrattu usein Marssin olosuhteisiin. Alueella olevista kuumista lähteistä pulppuaa ilmaan 100 asteista vettä ja myrkyllisiä kaasuja. Dallonin maaperä ja vesi on poikkeuksellisen happamaa. Alue on happamin alue maailmassa, josta elämää on löytynyt. Tämä on antanut tutkijoille toivoa, että elämää voi kehittyä maailmankaikkeudessa äärinmäisistä olosuhteista huolimatta.
Kukkulan toiselta puolelta näkyi laaja tasonko, jonka toisessa päässä on Eritrean raja. Aseistetut vartijat kielsivät menemästä kukkulan toiselle puolelle, koska aseistetut joukot saattavat ampua sieltä. Danakilin autiomaassa, meillä oli koko ajan aseistetut vartijat mukana, eikä alueelle kannata tulla ilman viralliselta matkanjärjestäjältä varattua matkaa.
SUOLAKAIVOS JA SUOLAJÄRVI
Aavikon merkittävin luonnonvara on suola, jota pumpataan suolajärvestä ja louhitaan suola-aavikolta. Afar-kanssa on louhinut suolaa alueelta jo satojen vuosien ajan ja kuskannut sitä valtavilla kamelikaravaaneilla kansainvälisille markkinoille.
Suolaa louhitaan aavikolla äärinmäisissä olosuhteissa ja se voi olla hengenvaarallista. Kävin itsekin kokeilemassa suolanlouhintaa ja se oli erittäin raskasta. Suolakokkareet olivat myös yllättävän painavia, vaikka ne näyttivät huokoisalta rakenteelta.
Suolalaatat hakataan maasta irti kirveillä. Irronneet laatat muotoillaan taltoilla ja sidotaan naruilla kameleiden selkään. Pisimmillään kamelikaravaanit olivat satoja metrejä pitkiä ja yksi kameli saattoi kantaa jopa kymmeniä suolalaattoja.
MITÄ REISSUSTA JÄI KÄTEEN
Vaikka olen matkaajan urallani kiertänyt jo puolet maapallon maista omatoimimatkoilla, löytyy silti joukosta edelleen helmiä. Pohjois-Etiopia ja Danakilin autiomaa olivat suorastaan sykäyttäviä paikkoja. Tämä oli jotain aivan erilaista mitä olen aikaisemmilla reissuillani nähnyt. Autiomaa oli samaan aikaan, sekä eksootinen ja vaarallinen, joka antoi kokeneellekin matkustajalle uusia elämyksiä. Voin suositella Etiopiaa ja Danakilin autiomaata kaikille huikeita elämyksiä ja eksoottisia seikkailuja haluaville.
Ja muista katsoa videoni seikkailusta. Laita blogi ja Youtube kanava tilaukseen. Mikäli sinulla on jotain kysymyksiä, niin mielelläni vastailen niihin.
Kommentit
Lähetä kommentti